Kevät on täällä taas. Talvi sinnittelee viimeisiään ja aurinko sulattaa sitä lempeästi pois.
Kevät on minun rakkain vuodenaika, rakastan sitä tunnetta kun pimeän ajanjakson jälkeen valo tuo viestin kesästä.
Olemme palanneet retkipuuhiin talven tauon jälkeen ja käyneet kansallispuistoissa.
Vierailimme jo perinteeksi muodostuneella Kiutakönkäällä. Kävimme myös Hossan kansallispuistossa, siitä tulee oma postauksensa tämän jälkeen.
Pohdin kulkiessani, miten retkeillessä saa samalla hyvän spa-elämyksen ilmaiseksi.
Tihkusade antoi minun kasvoilleni kosteutushoidon.
Hengitin raikasta ilmaa syvälle keuhkoihini ja annoin keväisen kuusimetsän tuoksun täyttää sieraimeni.
Parin kilometrin matka taukopaikalle oli haastava kulkea.
Polku oli jäinen ja liukas. Jyrkät nousut ja laskut vaativat taiteilemista.
Grillipaikalle pääseminen oli suorastaan työvoitto ja tauko teki hyvää.
Jokaisessa lajissa ja harrastuksessa on kiva harjoittaa välinevarustelua.
Retkeilyn suhteen olemme pienesti tehneet hankintoja. Olen neulonut koko perheelle istuinalusia, joista kerron vielä lisää kun ne ovat valmiit.
Tahtoisin tehdä myös retkeilysukat, pullon lämmittäjän ja metsäkellintäpaidat.
Mieli oli retkellä levollinen ja onnellisuus huipussaan.
En voi kylliksi kertoa, kuinka onnellinen tästä harrastuksesta olen. Ja siksi täällä bloginkin puolella asiaa hehkuttelen.
Onko sinulla antaa retkipaikkasuosituksia?
Kauniita luontopäiviä myös sinulle.
Ps. Luen tällä hetkellä kirjaa metsäkellintä, mikä ansaitsee täysin oman postauksensa myöhemmin. Mutta mainintana tässä lukuvinkki kiinnostuneille.
Koukullinen Rakkautta 