Meillä eletään oman elämän Elsa-vaihetta, Frozen on ollut pitkään jo suosikkilistalla.
Frozen mekko on ollut kovassa käytössä, mutta se on niin kesäinen , että tein asuun sopivan paidan.
Tein paidan yhdestä lempilangoistani, merinopuuvillasta.
Lastenvaatteisiin tämä on käytännöllinen ja pehmeä ratkaisu.
Paita lämmittää juuri sopivasti ja kestää käyttöä.
Miettiessäni paitaa minulle tuli mieleen tämän Frozen mekon helma, mikä on hauskasti liukuvärjätty.
Käytin paidassakin kolmea väriä ja tähänmeni melkein kolme kerää.
Neuloin nutun omasta päästäni ilman ohjetta ja lopputulos oli hyvä. Olisin voinut tehdä vielä reilumman koon, mutta opinpahan seuraavaan kertaan.
Käytin lisämausteena kimallelankaa ja paljettilankaa. Paljettilankaa laitoin vain alareunaan, jottei paidasta tule liian karkea.
Olemme tyttäreni kanssa yhdessä suunitelleet vielä koristuksia tähän paitaan, joista kerron vielä myöhemmässä postauksessa.
Frozen tunnelmia sinulle myös!
Category: winter
Säihkysäärystimet
Minulla oli käyttämättömänä lankavarastossani heijastinlankaa muutaman vuoden takaa.
Heijastinlankabuumi oli pari vuotta sitten niin kova juttu, että itsekin ostin sitä hieman varastoon.
En enää muista mihin tarkoitukseen lankaa tuolloin ostin ja mietinkin mihin voisin kerän käyttää.
Olen pyöräillyt tänä vuonna tosi myöhälle joulukuuhun asti ja huomannut, että tykkään kylminäkin päivinä taittaa matkat töihin mieluien pyörällä.
Pyöräillessä pimeässä on tärkeää näkyä ja loistankin varmasti matkoillani kuin joulukuusi kaikkine valoineni ja heijastin härpäkkeideni kanssa.
Sain ajatuksen säihkysäärystimistä, mitkä tuolla pimeässä tuo lisäloistetta tyyliini ja samalla lämmittävät viimaisessa kyydissä.
Nämä ovat ensimmäiset säärystimeni aikuisiällä ja olen niin tykästynyt, että nämä on minulla sisällä ja ulkona kokoajan.
Tulimme kuvaamaan näitä säärystimiä luistelun lomassa ja hyvin ne loistavatkin.
Meidän pihalta on n. 50 metriä ulkojäälle, mikä lohduttaa mieltäni luistelun kaipuun iskiessä.
Rakas muodostelmaluisteluharrastus on ollut tauolla nyt neljä kuukautta ja kaipaus jäätä ja joukkuetta kohtaan on suuri.
Odotus kuitenkin palkitaan ja kun pääsee taas jäälle ystävien kanssa tekemään, ilo tulee olemaan suuri. Sitä jaksaa odottaa. 🖤
Talvista taikaa
Tämä talvi on ollut ulkoilun suhteen antoisa.
Olen nauttinut niin täysillä, että sydämessä tuntuu lämpimältä, palatessani mielessäni hiihtoladuille.
Talven kiireesä hiihtoladut ovat olleet minulle latauspiste, paikka missä olen voinut hengittää ja rentoutua.
Olen myös tehnyt hiihtäessäni paljon ajatustyötä ja ratkaissut myös monia ongelmia.
Luonnolla on ihmeellinen vaikutus tehdä luovaksi.
Laduilla pitää myös pysähtyä ja ihmetellä. Miten kaunis talvinen maisema voi olla?
Hiihtoladut ovat olleet myös minun ja mieheni paras treffipaikka, missä olemme yhdessä nauttineet upeista hiihtopoluista.
Kahdeksan vuotta sitten mieheni kysyi minulta “tykkäätkö hiihtämisestä?”
Olimme tavanneet muutaman kerran ja mietin, kuinka mielenkiintoinen kysymys.
Tässä me nyt vuosia jälkeenpäin yhdessä hiihdämme.
Olemme löytäneet yhteisen talvisen harrastuksen ja toivottavasti saamme sitä jatkaa vuosienkin päästä.
Hiihtokilometrejä kertyi taakse kiitettävä määrä ja teimme hienoja lenkkejä eri maisemissa.
Talin hiihtopolusta tuli minun rakas lähireitti. Paloheinään poikkesin vaihtelun vuoksi ja viikonloppuisin explorasimme uusia maisemia.
Mieleenpainuvimmat ladut olivat ehdottomasti Arabianranta upeine merimaisemineen, Santahaminan jylhä merellinen latu sekä Vuosaaren mustavuori.
Hiihtomaisemat ovat muuttuneet keväisen vihreiksi.
Aurinko riisuu talven lumiviittaa ja muistuttaa lämmöllään tulevasta.
Ilokseni säätiedotuksessa luvattiin vielä muutamia pakkasia.
Latua riittää vielä.🖤
Olen nauttinut niin täysillä, että sydämessä tuntuu lämpimältä, palatessani mielessäni hiihtoladuille.
Talven kiireesä hiihtoladut ovat olleet minulle latauspiste, paikka missä olen voinut hengittää ja rentoutua.
Olen myös tehnyt hiihtäessäni paljon ajatustyötä ja ratkaissut myös monia ongelmia.
Luonnolla on ihmeellinen vaikutus tehdä luovaksi.
Laduilla pitää myös pysähtyä ja ihmetellä. Miten kaunis talvinen maisema voi olla?Hiihtoladut ovat olleet myös minun ja mieheni paras treffipaikka, missä olemme yhdessä nauttineet upeista hiihtopoluista.
Kahdeksan vuotta sitten mieheni kysyi minulta “tykkäätkö hiihtämisestä?”
Olimme tavanneet muutaman kerran ja mietin, kuinka mielenkiintoinen kysymys.
Tässä me nyt vuosia jälkeenpäin yhdessä hiihdämme.Olemme löytäneet yhteisen talvisen harrastuksen ja toivottavasti saamme sitä jatkaa vuosienkin päästä.
Hiihtokilometrejä kertyi taakse kiitettävä määrä ja teimme hienoja lenkkejä eri maisemissa.
Talin hiihtopolusta tuli minun rakas lähireitti. Paloheinään poikkesin vaihtelun vuoksi ja viikonloppuisin explorasimme uusia maisemia.
Mieleenpainuvimmat ladut olivat ehdottomasti Arabianranta upeine merimaisemineen, Santahaminan jylhä merellinen latu sekä Vuosaaren mustavuori.
Hiihtomaisemat ovat muuttuneet keväisen vihreiksi. Aurinko riisuu talven lumiviittaa ja muistuttaa lämmöllään tulevasta.
Ilokseni säätiedotuksessa luvattiin vielä muutamia pakkasia.
Latua riittää vielä.🖤
Pinkkiä unelmaa tunikan muodossa
Minun piti tehdä ystävänpäiväksi tästä uudesta pinkistä villaunelmasta postaus. Suunnitelmiin tuli viivästys, sillä joudui purkamaan takakappaletta ja valmistuminen viivästyi.
Aloitin ennen joulua neulomaan tätä paitaa ja siinä menikin tovi.
Tahdoin tehdä lämpimän paidan, missä on hyvä olla.
Löysinkin täydellisen ohjeen visiolleni vanhasta Suuri Käsityö-lehdestä.
Lankoina käytin Hjertegarnin Alpaca 400 ja Filcolanan Tiliaa.
Nämä langat muodostivat ihanan pehmeän ja lämpimän lopputuloksen.
Tämä neule on täyttä luksusta.
Ompelin neuleeseen puumerkin muistutukseksi itselleni, kuinka ihanaa on pitää itse tehtyjä vaatteita päällä.
Olen onnessani, että tämä työ täytti odotukeni ja olen viihtynyt uudessa paidassani.
Isompia käsitöitä tehdessä olen oppinut pitkäjänteisemmäksi.
Nykyään minua ei lannista se etteivät asiat valmistu heti.
Useimmiten teen välissä pienen työn ja palaan virkistyneenä keskeneräisen aloitetun pariin.
Sinnikkään neulonnan jälkeen työn valmistuminen tuntuu voitolta.
Rakkaudella neulottu lämmittää vielä enemmän ja säilyttää arvonsa aikojenkin jälkeen.
Sain paidan valmiiksi juuri viimeisinä kunnon pakkaspäivinä ja paita ehti lämmittämään muutaman pakkaspäivän verran.
Voisin palata paitani kanssa vielä pakkaspäiviin.
Sukkia mummolle
Tässä tulee pieni postaus sukista ja ihan parhaasta sukkalangasta.
Minulla on ollut paljon etäopintoja ja olen niiden lomassa päässyt mukavasti neulomaan.
Oppimisessa neulominen auttaa aivojen aktivoimisessa, joten olen saanut tuplahyödyn.
Tahdoin tehdä rakkaalle mummolleni villasukat.
Parhaalle piti tehdä parhaasta, joten valitsin langaksi parasta mitä tiedän, Austermannin Step langan.
Mummoni ei niin neulonnasta välitä, joten neulon hänenkin edestä.
Olen täysin ihastunut tähän sukkalankaan, mistä löytyy Aloe veraa ja jojobaöljyä.
Tässä sullalangassa on monta hauskaa elementtiä. Lanka on ihanan ohutta, se hoitaa käsiä neuloessa, se liukuu puikolla täydellisesti ja siitä tulee hauskaa kuviota automaattisesti.
Olen ahkeroinut sukat nyt miehelleni, äidilleni ja mummolleni.
Huomaan, että muistan jo kaikki villasukan työvaiheet ulkoa. Kantapää on silti inhokkini,mutta hyväksyn sen.
Villasukat ovat ikoninen ja lämmittävä lahja.
On liikuttavaa, miten niin moni neuloo villasukkia sydämestään kaikille tutuille ja täysin tuntemattomillekin.
Villasukissa kulminoituu ihmisten vilpitön välittäminen ja auttamisen halu.
Välipäivien virkattu panta
Joulu meni ja välipäivistä on päässyt nauttimaan oikein kunnolla.
Tästä on hyvä jatkaa tarmokkaasti uuteen vuoteen. Akut ladattuina ja mieli raikkaana.
Joulupyhissä on parasta pysähtyminen. Olen hyvä pysähtelyssä, mutta jouluna, kun siihen on oikein lupa, se tuntuu erityisen hyvältä.
Välipäivät ovat koostuneet onnellisista ulkoiluhetkistä, joiden jälkeen on ollut ihana neuloa ja virkata kehon lämmetessä kylmän jälkeen.
Muistin lankavaraston Konmaritus-tavoitteeni ja virkkasin vanhasta muhkeasta villalangasta itselleni pannan.
Tämä lanka on sekoitus alpakkaa ja villaa, lanka on ollut aarrevarastossani neljä vuotta. Jo oli aikakin tehdä tästä muhku-unelmasta jotakin.
Olen erityisen ihastunut alpakkalankoihin niiden upean lämmön ja pehmeyden myötä.
Olen myös ilokseni huomannut, etten ole herkkähipiäinen joten ei tarvitse tuhlata aikaa miettimiseen kutittaako vai ei. 
Virkkasin tämän pannan ohjeella, joka löytyy youtubesta, ohjeeseen pääsee tästä.
Tämä oli siinä mielessä tosi hyvä valinta, että virkattuna tästä tuli paljon muhkeampi ja tiiviimpi. (Tein ensin neuloen, mutta en tykännyt lopputuloksesta)
Hauska elementti tässä on myös se, että siitä tulee vaikutelma, että se olisi neulottu.
Tämänlainen pinta syntyi virkkaamalla puolipylvään ja piilosilmukan yhdistelmää kerroksen aina kerroksen päältä virkattuna.
Alkuperäisessä ohjeessa olisi pannan eteen tullut hieno solmu, mutta itselläni ei riittänyt lanka siihen, joten panta on hieman yksinkertaisempi.
Tämä oli todella nopea ja kiva projekti, suosittelen lämpimästi.
Huomenna on vuoden viimeinen päivä, sen kunniaksi kirjoitan huomenna lisää tarinaa.
Mitä kuuluu tonttutaloon?
Sain valmiiksi tonttutaloprojektin, jota aloittelin viime jouluna.
Tässä työssä ideat vain kasvoivat, mutta onneksi tätä voi jatkaa taas ensijouluna.
Jouluun on muutama päivä jäljellä ja tonttutalossa tapahtuu jouluisia asioita.
Onneksi jouluna voi neuloa lämpimiä paketteja läheisille.
Latoon parvelle pyrkii vaan,
Siellä hän pitää majaa;
Pääskyn naapuri suovallaan
On liki räystään rajaa;
Vaikka pääsky nyt poissa on,
Keväällä tuoksuun tuomiston
Kyllä se saapuu varmaan
Seurassa puolison armaan.Silloin aina se sirkuttaa
Monta muistoa tieltä,
Ei toki tunne ongelmaa,
Näin joka kiusaa mieltä.
Seinän raosta loistaa kuu,
Ukon partahan kumottuu,
Liikkuu parta ja hulmaa,
Tonttu se miettii pulmaa.Vaiti metsä on, alla jään
Kaikki elämä makaa,
Koski kuohuvi yksinään
Humuten metsän takaa.
Tonttu puoleksi unissaan
Ajan virtaa on kuulevinaan,
Tuumii, minne se vienee,
Missä sen lähde lienee.Pakkasyö on, ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo.
Kansa kartanon hiljaisen
Aamuhun unta kiskoo.
Ääneti kuu käy laskemaan,
Puissa lunta on valkeanaan,
Kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.Ote kappaleesta Tonttu
Viktor Rydberg, Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi
Joulun tuntua
Joulukuu ja luntakin jo ripottelee. Etsin pikkuhiljaa joulun tunnelmaa, vaikka mietinkin, miltä joulu tänä vuonna tuntuu?
Olen ihastunut luonnonläheisiin sisustusasioihin ja otin niistä myös vaikutteita tähän asetelmaan.
Olen lisäillyt joulua ripotellen sinne tänne ympäri kotia. Olohuoneen pöytää koristaa nyt pieni jouluasetelma.
Löysin Hemteksistä niin ihanan tuikkukipon, että se herätti heti vision jouluasetelmasta.
Keräsin maasta havuoksan, leikkasin uuden imupinnan ja asettelin maljakkoon. Oksa on pysynyt hyvänä ja välillä nenään kantautuu vieno joulun tuoksu.
Toinen ihana tuoksu kantautuu tästä kynttilästä, nimensä mukaisesti tämä tuo mieleen tuvan.
Kynttilän sytyttäessä matkaan mielessäni pohjoiseen ja tunnen lämpimän läiskähdyksen sydämessäni.
Aloitin etsimään joulua myös lukemalla tämän vuoden joululehteä, suosittelen tätä lämmöllä.
Paketoin myös muutaman lahjapaketin ja kuulin mielessäni lasten riemun.
Varmaa on se, että joulun tuntu herää viimeistään lasten aidosta ilosta ja jännityksestä.
Millasia jouluasioita sinä olet laittanut kotiisi?
Pitsiä ja puuterinroosaa|neulottu nuttu
Ihastelen aina neulottuja ja virkattuja pitsipintoja vaatteissa ja asusteissa.
Olin muutama vuosi sitten pitsineule-kurssilla ja aloittelin siellä vauvan pitsineuletta.
Neule jäi viittä vaille valmiiksi odottamaan valmistumista.
Näin kuvan ystäväni suloisesta vauvasta ja kuvasta tuli mieleeni tuo pitsineule.
Pitsineule täytyi tehdä valmiiksi uudelle saajalle.
Pitsin neulominen on ehdottomasti sellainen aihealue, missä tahtoisin itseäni kehittää.
Rakastan tutkailla erilaisia pitsipintoja ja kuvioita, miettiä millaisilla silmukoilla ne on saatu aikaan.
Tein mahtavan kirpparilöydön. Tämä kirja on täynnä samanhenkisiä vaatetuksia, kuin tekemäni nuttu.
Vaatteissa on käytetty kauniisti pitsiä tuomaan tietynlaista herkkyyttä.
En voi kuin ihailla kuvia kerta toisensa jälkeen. Tästä kirjasta valmistuu varmasti uusia tuotteita.
Kauniita hetkiä sinunkin päivään.
Neulottu luksus beanie
Olin pipoa vailla, joten loin sellaisen puikoille.
Yhdistin puuvillalangan luksus lankaan ja sain aikaiseksi luksus beanien.
Pähkäilin lankavarastoani tutkaillessa, mistä langasta tekisin.
Päädyin väriin, josta tuli mieleeni talven värien kirjo.
Pipoon on siitä mukava panostaa upeilla langoilla, että muutamalla kerällä saa jo tuotoksen.
Tuntuu hassulta verrata itsetehtyä pipoa markkinoiden verrokkeihin.
Tämä pipo päihittää hintavertailun ja tiedän, että se on rakkaudella ja tekemisen ilolla tuotettu.
Iloista loppuvuotta sinulle!
Koukullinen Rakkautta 