Pinkkiä unelmaa tunikan muodossa

Minun piti tehdä ystävänpäiväksi tästä uudesta pinkistä villaunelmasta postaus. Suunnitelmiin tuli viivästys, sillä joudui purkamaan takakappaletta ja valmistuminen viivästyi.

Aloitin ennen joulua neulomaan tätä paitaa ja siinä menikin tovi.

Tahdoin tehdä lämpimän paidan, missä on hyvä olla.

Löysinkin täydellisen ohjeen visiolleni vanhasta Suuri Käsityö-lehdestä.


Lankoina käytin  Hjertegarnin Alpaca 400 ja Filcolanan Tiliaa.


Nämä langat muodostivat ihanan pehmeän ja lämpimän lopputuloksen.

Tämä neule on täyttä luksusta.


Ompelin neuleeseen puumerkin muistutukseksi itselleni, kuinka ihanaa on pitää itse tehtyjä vaatteita päällä.


Olen onnessani, että tämä työ täytti odotukeni ja olen viihtynyt uudessa paidassani.

Isompia käsitöitä tehdessä olen oppinut pitkäjänteisemmäksi.


Nykyään minua ei lannista se etteivät asiat valmistu heti.

Useimmiten teen välissä pienen työn ja palaan virkistyneenä keskeneräisen aloitetun pariin.


Sinnikkään neulonnan jälkeen työn valmistuminen tuntuu voitolta.

Rakkaudella neulottu lämmittää vielä enemmän ja säilyttää arvonsa aikojenkin jälkeen.

Sain paidan valmiiksi juuri viimeisinä kunnon pakkaspäivinä ja paita ehti lämmittämään muutaman pakkaspäivän verran.

Voisin palata paitani kanssa vielä pakkaspäiviin.

Sukkia mummolle

Tässä tulee pieni postaus sukista ja ihan parhaasta sukkalangasta.

Minulla on ollut paljon etäopintoja ja olen niiden lomassa päässyt mukavasti neulomaan.

Oppimisessa neulominen auttaa aivojen aktivoimisessa, joten olen saanut tuplahyödyn.

Tahdoin tehdä rakkaalle mummolleni villasukat.

Parhaalle piti tehdä parhaasta, joten valitsin langaksi parasta mitä tiedän, Austermannin Step langan.

Mummoni ei niin neulonnasta välitä, joten neulon hänenkin edestä.

Olen täysin ihastunut tähän sukkalankaan, mistä löytyy Aloe veraa ja jojobaöljyä.


Tässä sullalangassa on monta hauskaa elementtiä. Lanka on ihanan ohutta, se hoitaa käsiä neuloessa, se liukuu puikolla täydellisesti ja siitä tulee hauskaa kuviota automaattisesti.

Olen ahkeroinut sukat nyt miehelleni, äidilleni ja mummolleni.

Huomaan, että muistan jo kaikki villasukan työvaiheet ulkoa. Kantapää on silti inhokkini,mutta hyväksyn sen.


Villasukat ovat ikoninen ja lämmittävä lahja.

On liikuttavaa, miten niin moni neuloo villasukkia sydämestään kaikille tutuille ja täysin tuntemattomillekin.


Villasukissa kulminoituu ihmisten vilpitön välittäminen ja auttamisen halu.

Välipäivien virkattu panta

Joulu meni ja välipäivistä on päässyt nauttimaan oikein kunnolla.

Tästä on hyvä jatkaa tarmokkaasti uuteen vuoteen. Akut ladattuina ja mieli raikkaana.

Joulupyhissä on parasta pysähtyminen. Olen hyvä pysähtelyssä, mutta jouluna, kun siihen on oikein lupa, se tuntuu erityisen hyvältä.

Välipäivät ovat koostuneet onnellisista ulkoiluhetkistä, joiden jälkeen on ollut ihana neuloa ja virkata kehon lämmetessä kylmän jälkeen.


Muistin lankavaraston Konmaritus-tavoitteeni ja virkkasin vanhasta muhkeasta villalangasta itselleni pannan.

Tämä lanka on sekoitus alpakkaa ja villaa, lanka on ollut aarrevarastossani neljä vuotta. Jo oli aikakin tehdä tästä muhku-unelmasta jotakin.

Olen erityisen ihastunut alpakkalankoihin niiden upean lämmön ja pehmeyden myötä.

Olen myös ilokseni huomannut, etten ole herkkähipiäinen joten ei tarvitse tuhlata aikaa miettimiseen kutittaako vai ei.


Virkkasin tämän pannan ohjeella, joka löytyy youtubesta, ohjeeseen pääsee tästä.

Tämä oli siinä mielessä tosi hyvä valinta, että virkattuna tästä tuli paljon muhkeampi ja tiiviimpi. (Tein ensin neuloen, mutta en tykännyt lopputuloksesta)


Hauska elementti tässä on myös se, että siitä tulee vaikutelma, että se olisi neulottu.

Tämänlainen pinta syntyi virkkaamalla puolipylvään ja piilosilmukan yhdistelmää kerroksen aina kerroksen päältä virkattuna.


Alkuperäisessä ohjeessa olisi pannan eteen tullut hieno solmu, mutta itselläni ei riittänyt lanka siihen, joten panta on hieman yksinkertaisempi.

Tämä oli todella nopea ja kiva projekti, suosittelen lämpimästi.


Huomenna on vuoden viimeinen päivä,  sen kunniaksi kirjoitan huomenna lisää tarinaa.

Mitä kuuluu tonttutaloon?

Sain valmiiksi tonttutaloprojektin, jota aloittelin viime jouluna.

Tässä työssä ideat vain kasvoivat, mutta onneksi tätä voi jatkaa taas ensijouluna.

Jouluun on muutama päivä jäljellä ja tonttutalossa tapahtuu jouluisia asioita.

Onneksi jouluna voi neuloa lämpimiä paketteja läheisille.

Latoon parvelle pyrkii vaan,
Siellä hän pitää majaa;
Pääskyn naapuri suovallaan
On liki räystään rajaa;
Vaikka pääsky nyt poissa on,
Keväällä tuoksuun tuomiston
Kyllä se saapuu varmaan
Seurassa puolison armaan.
Silloin aina se sirkuttaa
Monta muistoa tieltä,
Ei toki tunne ongelmaa,
Näin joka kiusaa mieltä.
Seinän raosta loistaa kuu,
Ukon partahan kumottuu,
Liikkuu parta ja hulmaa,
Tonttu se miettii pulmaa.
Vaiti metsä on, alla jään
Kaikki elämä makaa,
Koski kuohuvi yksinään
Humuten metsän takaa.
Tonttu puoleksi unissaan
Ajan virtaa on kuulevinaan,
Tuumii, minne se vienee,
Missä sen lähde lienee.
Pakkasyö on, ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo.
Kansa kartanon hiljaisen
Aamuhun unta kiskoo.
Ääneti kuu käy laskemaan,
Puissa lunta on valkeanaan,
Kattojen päällä on lunta.
Tonttu ei vaan saa unta.

Ote kappaleesta Tonttu

Viktor Rydberg, Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi

Joulun tuntua

Joulukuu ja luntakin jo ripottelee. Etsin pikkuhiljaa joulun tunnelmaa, vaikka mietinkin, miltä joulu tänä vuonna tuntuu?

Olen ihastunut luonnonläheisiin sisustusasioihin ja otin niistä myös vaikutteita tähän asetelmaan.

Olen lisäillyt joulua ripotellen sinne tänne ympäri kotia. Olohuoneen pöytää koristaa nyt pieni jouluasetelma.

Löysin Hemteksistä niin ihanan tuikkukipon, että se herätti heti vision jouluasetelmasta.

Keräsin maasta havuoksan, leikkasin uuden imupinnan ja asettelin maljakkoon. Oksa on pysynyt hyvänä ja välillä nenään kantautuu vieno joulun tuoksu.

Toinen ihana tuoksu kantautuu tästä kynttilästä, nimensä mukaisesti tämä tuo mieleen tuvan.

Kynttilän sytyttäessä matkaan mielessäni pohjoiseen ja tunnen lämpimän läiskähdyksen sydämessäni.

Aloitin etsimään joulua myös lukemalla tämän vuoden joululehteä, suosittelen tätä lämmöllä.

Paketoin myös muutaman lahjapaketin ja kuulin mielessäni lasten riemun.

Varmaa on se, että joulun tuntu herää viimeistään lasten aidosta ilosta ja jännityksestä.

Millasia jouluasioita sinä olet laittanut kotiisi?

Pitsiä ja puuterinroosaa|neulottu nuttu

Ihastelen aina neulottuja ja virkattuja pitsipintoja vaatteissa ja asusteissa.

Olin muutama vuosi sitten pitsineule-kurssilla ja aloittelin siellä vauvan pitsineuletta.

Neule jäi viittä vaille valmiiksi odottamaan valmistumista.

Näin kuvan ystäväni suloisesta vauvasta ja kuvasta tuli mieleeni tuo pitsineule.

Pitsineule täytyi tehdä valmiiksi uudelle saajalle.

Pitsin neulominen on ehdottomasti sellainen aihealue, missä tahtoisin itseäni kehittää.

Rakastan tutkailla erilaisia pitsipintoja ja kuvioita, miettiä millaisilla silmukoilla ne on saatu aikaan.

Tein mahtavan kirpparilöydön. Tämä kirja on täynnä samanhenkisiä vaatetuksia, kuin tekemäni nuttu.

Vaatteissa on käytetty kauniisti pitsiä tuomaan tietynlaista herkkyyttä.

En voi kuin ihailla kuvia kerta toisensa jälkeen. Tästä kirjasta valmistuu varmasti uusia tuotteita.

Kauniita hetkiä sinunkin päivään.

Neulottu luksus beanie

Olin pipoa vailla, joten loin sellaisen puikoille.

Yhdistin puuvillalangan luksus lankaan ja sain aikaiseksi luksus beanien.

Pähkäilin lankavarastoani tutkaillessa, mistä langasta tekisin.

Päädyin väriin, josta tuli mieleeni talven värien kirjo.

Pipoon on siitä mukava panostaa upeilla langoilla, että muutamalla kerällä saa jo tuotoksen.

Tuntuu hassulta verrata itsetehtyä pipoa markkinoiden verrokkeihin.

Tämä pipo päihittää hintavertailun ja tiedän, että se on rakkaudella ja tekemisen ilolla tuotettu.

Iloista loppuvuotta sinulle!

Luukku 20 |DIY jouluoksa

“Jouluoksa on rakennettu, joulu on jo ovella…

Minulla oli visio jouluoksasta ja sellaisen rakensin.

Keräsin oksan kaatuneesta puusta ollessamme iltalenkillä pimeän aikaan, joten oksavalintani ei ollut paras mahdollinen.Lähdin toteuttamaan tätä ideaa sen kummempia ajattelematta ja vastaan tuli muutama kysymysmerkki.

Alku hyvin, kaikki hyvin. Maalaaminen oli näppärä keino.Mietin vielä kaipaisiko se kimalletta?

Valitsin yksinkertaisen oksan joten se näytti turhan yksinäiseltä ja epäsuhtaiselta maljakossa.Suurin kysymys oli minne sen laittaisin?

Alunperin näin sen ikkunalaudalla, mutta se ei päässyt oikeuksiinsa siinä.Oksa etsi pitkään paikkaansa ja päätyi lopulta television yläpuolella olevalle hyllylle.

Tällainen oksa olisi kerrassaan upea roikkumassa katossa tai koristamassa seinää.Huomioita jouluoksan tuunauksesta:

  • Jos teet oksaa maljakkoon, kannattaa ottaa 2-3 oksaa.
  • Kannattaa ottaa monihaarainen oksa mikä on näyttävämpi
  • Koristele kevyemmillä koristeilla

Seuraavaksi valmistuu helmisiä koristeita.

luukku 19 | virkatut lumihiutale lasinaluset

“Let it snow, let it snow, let it snow.”

Tämän päivän luukussa sataa lunta suoraan virkkuukoukulta olohuoneen pöydälle, johon minulla olisi tarkoitus saada aikaiseksi lasinaluset.

Lumihiutaleet kasvavat ja muuttavat muotoaan kerros kerrokselta.

Tahdoin suojata meidän sohvapöytää ja päätin virkata talviset teemaan sopivat.

Etsin pinterestistä kuvallisia ohjeita ja tein erilaisia.

Huomasin tehdessä, että lumihiutaleiden koko ei riittänyt lasinaluseksi, joten ne päätyivät koristeiksi.

Löysin ihanan mallin, jossa on sama kuvio kuin isomummoni virkkaamassa pöytäliinassa.

Päädyin yllä olevaan malliin.

Ohjeet on kuvallisena, joten minun pitää ottaa selvää miten isomummini on tehnyt omassa työssään ja ratkoa ongelmat.

Oletko sinä virkannut lumihiutaleita jonkonkin tiettyyn tarkoitukseen?