Viime kesänä haaveilin hillastamisesta, mutta se tuntui toivottoman kaukaiselta haaveelta.

Olen vasta aluillani marjastusharrastuksen parissa ja tietotaitoa on vielä vähän. Puhumattakaan marjakätköjen sijanneista.


Toissapäivänä kävi kuitenkin pieni ihme. Olimme mustikoita poimimassa kunnes pienien sattumien kautta löysimme hilla-apajat.

Kiljaisin riemusta kun näin ensimmäisen hillan.


Se oli vielä raaka, mutta löytämisen riemu oli suunnaton. Poikkelehdin ympäriinsä ihmetellen  noita pieniä väripilkkuja ympärilläni.

Olen seurannut facebookin marjaryhmää ja kadehtinut kaikkien upeita hillasaaliita.

Sain mahdollisuuden apajille ja olin valmis. Seuraavana aamuna kello soi 4.00 ja heräsin valmiina toimeen.

Mielikuvana minulla oli aamuhetki auringon noustessa lintujen visertäessä.



Todellisuus oli toinen, kaatosadetta ja vettä täynnä olevat kumisaappaat. Pieni jännitys miettiessäni, mitä jos karhu tulisi vastaan.

Märkä ja upotus ei retkeäni haitannut, päinvastoin, minussa heräsi taisteluntahto hilloista.


Jokainen hilla oli riemun arvoinen. Tuntui kuin olisin kerännyt kultaa, kirjaimellisesti.

Ensimmäinen lakkasaaliini oli 245g. Olen siitä hyvin iloinen.

Leivoin äidilleni juhlien kunniaksi lakkakääretortun suolaisella kinuskilla höystettynä.

Huomenna herään taas viideltä ja suuntaan suolle hillat mielessäni.

Teimme niin ihanan reissun saimaalle hotelli Hirsirantaan, että oli aivan pakko lähettää terveiset ja suositukset postauksen muodossa.

Saimaa on yksi lempipaikoistani kesällä ja Hirsiranta vei palan sydäntä.

Hotelli on suloinen ja lämminhenkinen paikka, jossa mieli lepää.


Jylhät maisemat hotellin korkeuksista pysäyttävät kauneudellaan.

Näissä maisemissa on ihanaa nauttia kuppi kahvia ja ihastella auringonlaskuja.


Aktiviteetteja löytyy kerrakseen suppailusta kalastukseen ja trampoliineihin.

Saunalauttakin saapuu pian laiturin nokkaan löylyttämään vierailijoita.


Meidän lapset viihtyivät leikkipaikalla ja keksivät paljon leikkejä myös ulkosalla, joten saimme myös itse hieman hengähtää.


Vierailun aikana meistä piti hyvää huolta ystäväni ja kollegani Johanna, joka toimii hotellin johtajana.

Johanna on ihanan positiivinen ja iloinen hotellinpitäjä, jolta löytyy aina aikaa vaihtaa sana vieraiden kanssa.

Hotellissa tuntee itsensä heti tervetulleeksi kiitos ihanien pitäjien, jotka tekevät tätä sydämellään.






Olisi pitänyt samantien tulla vähän pidemmäksi aikaa, sillä puuhaa olisi riittänyt.

Tällä kertaa nautimme vain niinkin ihanista jutuista kuin grillauksista, rantasaunasta ja yhteisistä nauruista.


Ihastuin paikkaan paljon, ja tahdon varmasti palata uudelleen vielä tänä kesänä.

Seuraavalla kerralla aion testata suppailua, saunalauttaa ja käydä saimaan metsissä samoilemassa.

Jos etsit idyllistä ja lämminhenkistä lomapaikkaa, mökkiä tai hotellimajoitusta, varaa paikkasi hotelli Hirsirannasta, saimaan sydämestä.


Käy kurkkaamassa lisää tietoa täältä

Varauksia voi myös tehdä suoraan numerosta 045 646 71 44

Ihania kesätuulia sinulle.

En harrasta joogaa tällä hetkellä, mutta tykkään ajatuksesta “ehkä joskus vielä”.

Tein nämä, koska tahdoin lämpimät sukat, joissa olisi myös pitoa. Nämä ovat täydelliset meidän kodin liukkaille lattioille.

Selasin Muhkeat villasukat-kirjaa. Olin etsimässä pitsimallia tuleviin joogasukkiini.

Tämän aukeaman sukkien kaunis nimi pysähdytti selailuni.

Nyt on kevät ja kaikki tulee olemaan hyvin, ajattelen.

Kuva kirjasta Muhkeat villasukat

Tästä nimestä inspiroituneena tahdoin tehdä itselleni myös hyvän mielen joogasukat.

Näihin sukkiin purin paljon huoltani. Huomasin aloittavani ja purkavani työtä uudestaan kerta toisensa jälkeen.

Mietin miten yhden sukkamallin valitseminen voi olla niin vaikeaa.

Ymmärsin kohdistavani ympärilläni olevia suuria kysymyksiä tuohon sukkaparkaan.

Menetänkö työpaikkkani? Mitä sitten teen? Mikä on minun plan b tai c? Minne alalle suuntaan? Minne opiskelemaan tai töihin? Missä olen hyvä? Mihin riitän?

Olen sulkenut tuon kysymysten virran syvälle mieleni syövereihin kieltäytyen peloista, sillä ne tuntuvat liian suurilta käsiteltäviksi.

Tunsin, että pitsimallin valitseminen olisi lopullisen tärkeä päätös, jossa ei saisi epäonnistua. Oikeasti pelkäsin elämäni päätöksiä, jotka odottavat tulevaisuudessa.

Lopulta lopetin purkamisen ja aloittamisen. Pitsit saivat jäädä tulevaisuuteen.

Tulkoon tästä mitä vaan teen sen näin.

Yksinkertaisesti autotunella, kun ei muuhun ajatukseni riitä.

Kolme oikein, kolme nurin, muuta ihmeellisyyttä en yritä.

Ymmärsin tässä neulomisprosessissa tärkeän asian, mikä rauhoitti.

On aivan sama minkä suunnan valitsen, kunhan valitsen.

Ei epäonnistuneita valintoja pidä pelätä. Aina voi vaihtaa polkua. Kaikki kuitenkin selviää. Tärkeintä on tehdä parhaansa.

Huominen on vielä kysymysmerkki, mutta olen raottanut montaa ovea kurkistellen mikä tuntuisi hyvältä avata.

Nämä sukat nimesin paremman huomisen sukiksi.

Nämä pehmentävät kovaa polkua allani ja lämmittävät värillään mieltäni.

Sukat ovat joustinneuleen myötä sopivan löysät, sukka ei purista.

Keltainen on muuten positiivisuuden väri.

Positiivisuutta toivon sinunkin päivääsi.

Vuosi sitten aloitin tämän blogin. Innoissani ja tarmoa täynnä.

Kevät tuntui raikkaalta ja näin joka puolella inspiraatiota ympärilläni.

Olen rakastanut tehdä tätä blogia ja jokaisesta päivästä löytyy vieläkin inspiraatiota.

Kirjoittaminen on minulle keino olla ja purkaa asioita niin hyvässä kuin pahassa.

Olen aina rakastanut kirjoittamista, vaikka olen ollut äärimmäisen ujo näyttämään tekstejäni kenellekkään.

Tämän blogin myötä olen oppinut jo hieman jakamaan tekstejäni ja uskon kehittyväni avoimemmaksi kirjoittajaksi.

Vuosi blogin kanssa on ollut ihana taival. Olen saanut ihania lukijoita, joista olen äärimmäisen iloinen.

Olisin tahtonut julkaista vielä enemmän ja olla aktiivisempi somen puolella, mutta nämä ovat hyviä tavoitteita tulevalle.

Näiden kirsikkapuukuvien myötä lähetän terveiseni sinun päivääsi.

Odotan innolla, että pääsen postaamaan uusia juttuja meneillään olevista projekteista.

Ihanaa päivää sinulle!

-Anniina

Kaikin puolin ihanaa ja keväistä äitienpäivää sinne!

Minulla on ollut pientä hiljaisuutta blogin suhteen, sillä elämäni on ollut myllerrystä tällä hetkellä, mutta tyyntä on jo näkyvissä.

Monia projekteja on kuitenkin tälläkin hetkellä käynnistä ja niistä onkin tulossa pian lisää asiaa.

Luonto tarjoaa lahjana äideille paljon silmäniloa.

Vuokkoja näkyy runsaasti joka paikassa ja olen ihaillut niitä aivan eri silmällä äidiksi tultuani.

Itse luonto osallistuu äidin juhlintaan.
Vuokot kukkii, toukokuu antaa kauneintaan.

-tuntematon

Sain äitienpäivälahjaksi ihanan muumimukin, missä muumimamma hoivaa muumipeikkoa tapansa mukaan.

Tämä muki kiteyttää äitiyden ihanasti. Siitä on hyvä nauttia kahvit ja ammentaa muumimamman rauhaa omaankin äitiyteen.

Ihanaa äitienpäivää kaikille tasapuolisesti!