Minun piti tehdä ystävänpäiväksi tästä uudesta pinkistä villaunelmasta postaus. Suunnitelmiin tuli viivästys, sillä joudui purkamaan takakappaletta ja valmistuminen viivästyi.
Aloitin ennen joulua neulomaan tätä paitaa ja siinä menikin tovi.
Tahdoin tehdä lämpimän paidan, missä on hyvä olla.
Löysinkin täydellisen ohjeen visiolleni vanhasta Suuri Käsityö-lehdestä.
Lankoina käytin Hjertegarnin Alpaca 400 ja Filcolanan Tiliaa.
Nämä langat muodostivat ihanan pehmeän ja lämpimän lopputuloksen.
Tämä neule on täyttä luksusta.
Ompelin neuleeseen puumerkin muistutukseksi itselleni, kuinka ihanaa on pitää itse tehtyjä vaatteita päällä.
Olen onnessani, että tämä työ täytti odotukeni ja olen viihtynyt uudessa paidassani.
Isompia käsitöitä tehdessä olen oppinut pitkäjänteisemmäksi.
Nykyään minua ei lannista se etteivät asiat valmistu heti.
Useimmiten teen välissä pienen työn ja palaan virkistyneenä keskeneräisen aloitetun pariin.
Sinnikkään neulonnan jälkeen työn valmistuminen tuntuu voitolta.
Rakkaudella neulottu lämmittää vielä enemmän ja säilyttää arvonsa aikojenkin jälkeen.
Sain paidan valmiiksi juuri viimeisinä kunnon pakkaspäivinä ja paita ehti lämmittämään muutaman pakkaspäivän verran.
Voisin palata paitani kanssa vielä pakkaspäiviin.
Koukullinen Rakkautta 